Artikkelin analyysi
Saara Särmän kolumni argumentoi, että kehopositiivisuuden aallon jälkeen läskifobia on palannut trendiksi somessa ja julkisuudessa. Hän viittaa filosofi Kate Mannen kirjaan Unshrinking, jossa läskifobia määritellään rakenteelliseksi syrjinnäksi, ja vetoaa tutkimuksiin painoneutraalin lähestymistavan puolesta. Kolumnin ydinviesti on, että kehopositiivisuus ei tarkoita kehon rakastamista vaan neutraalia suhtautumista omaan kehoon.
Väitteiden tarkistus: Kolumnin väite, että lihavuuden stigma on "tutkitusti ylipainoa suurempi uhka terveydelle", on yksinkertaistava. Tutkimus (mm. BMC Medicine, Frontiers in Psychology 2024) osoittaa, että painostigma itsenäisesti heikentää psyykkistä terveyttä ja vaikeuttaa hoitoon hakeutumista, mutta sen asettaminen ylipainon fyysisiä riskejä suuremmaksi uhaksi on tulkintakysymys, ei suora tutkimustulos. Väite painoneutraalin lähestymistavan pitkäkestoisista tuloksista saa osittaista tukea: 2024 katsauksen mukaan painoneutraalit menetelmät tuottavat vastaavia tai parempia tuloksia syömishäiriöiden ja mielenterveyden osalta, mutta fysiologisten mittareiden tutkimus on vielä puutteellista.
Artikkelin tarkoitus ja kritiikki: Kolumni ajaa painoneutraalia terveysnäkemystä ja kehopositiivisuutta. Merkittävin ongelma on sisäinen ristiriita: kolumnisti vaatii kehorauhaa kaikille mutta kuvaa laihoja julkkiksia sanoin "rintalasta ihon alta törröttäen" – juuri sellaista toisen kehon kommentointia, jota hän vastustaa. Tämä heikentää argumentin uskottavuutta. Lisäksi kolumni sivuuttaa lihavuuden tunnetut terveysriskit lähes kokonaan ja esittää tutkimustuloksia valikoivasti, kuten useat kommentoijat huomauttivat.
Kommenttikenttä
Kaksinaismoralismi ja laihavihaisuus
Ylivoimaisesti eniten tykkäyksiä keräsivät kommentit, jotka tarttuivat kolumnin sisäiseen ristiriitaan: kehopositiivisuutta saarnattiin samalla kun arvosteltiin laihoja ihmisiä.
"Tämäkö kommentti on kehopositiivisuutta, jossa jokaisen keho on arvokas ja johon suhtaudutaan neutraalisti? Havainnoidaanpa tätä toisella tapaa: Nyt taas jo alkujaankin pyöreät julkkikset kävelevät punaisille matoille..." – annaeetu (687 tykkäystä)
"Kirjoittaja assosioi näköjään kehopositiivisuuden lihaviin vaikka me laihatkin kaipaamme kehorauhaa. Mutta sen sijaan saammekin kuulla, miten rintalastat törröttävät ihon alla. Melkoista kaksinaismoralismia." – Tiiamineakatariina (497 tykkäystä)
"Kehopositiivisuuden älyllinen epärehellisyys näkyy hyvin tässä artikkelissa. Kirjoittaja vaatii oikeutta ja hyväksyntää ihanteesta poikkeaville vartaloille, mutta ainoastaan ylipainoisille." – John Forexample (50 tykkäystä)
📋 Taustatiedot: Kommentoijien huomio kolumnin ristiriidasta on perusteltu: kolumnisti kuvaa laihoja kehoja negatiivisesti samalla kun vaatii kaikkien kehojen kunnioittamista. Kate Mannen kirja Unshrinking (2024) keskittyy ensisijaisesti lihavien ihmisten kokemaan syrjintään, eikä esitä väitettä laihofobiasta vastaavana ilmiönä. Kehopositiivisuuden alkuperäinen määritelmä kattaa kaikki kehot, mutta liikkeen käytäntö on tutkijoiden mukaan painottunut ylipainon normalisointiin.
Lihavuuden terveysriskit
Suuri osa kommentoijista vastusti kolumnin näkemystä, ettei kehon koosta voi päätellä terveydestä, ja viittasi lihavuuden lääketieteellisiin riskeihin.
"Ylipaino lisää merkittävästi riskiä sairastua mm. rasvamaksaan, syöpään yms. Väite että lihavan ihmisen terveydestä ei voi tehdä johtopäätöksiä on hieman harhaanjohtava." – Hannush (430 tykkäystä)
"Väestötasolla lihavuus lisää merkittävästi lukemattomien sairauksien riskiä. Riskin kasvu ei ole mielipideasia, vaan laajasti todennettu epidemiologinen havainto." – jansan (199 tykkäystä)
"Olen itse runsaasti ylipainoinen. Minusta on kuitenkin tosiasia, että lihavuus on riski moniin sairauksiin. Käsittääkseni tervettä lihavuutta ei ole olemassa." – anonyymi132864 (104 tykkäystä)
📋 Taustatiedot: THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan noin 70 % suomalaismiehistä ja 60 % naisista on vähintään ylipainoisia (BMI ≥ 25). Lihavia (BMI ≥ 30) aikuisia on yli 1,2 miljoonaa. Lihavuus nostaa diabeteksen riskin 12-kertaiseksi, sydämen vajaatoiminnan 4,2-kertaiseksi ja astman 1,9-kertaiseksi normaalipainoisiin verrattuna. Professori Pertti Mustajoen mukaan lihavuuden aiheuttamat sairaudet maksavat Suomelle vuosittain 3,5–5 miljardia euroa. Kolumnin väite, ettei kehon koosta voi päätellä terveydestä, on ristiriidassa laajan epidemiologisen näytön kanssa.
Stigma, häpeä ja painoneutraalius
Pienempi mutta näkyvä joukko kommentoijista puolusti kolumnin ydinviestiä kehorauhasta ja tunnusti stigman haitallisuuden.
"Jokainen lihava ihminen tietää olevansa lihava. Sitä ei tarvitse ihmiselle erikseen muistuttaa. Silti jokaisen lihavan tulee saada olla rauhassa omassa kehossaan ilman ulkopuolisten kommentointia." – helemi7 (40 tykkäystä)
"Huolitrollaajat ovat taas kommenteissa liikkeellä. Terve ihminen = hoikka ihminen heidän mielestään. Ai että, kun olisikin noin yksinkertaista." – Vemme (81 tykkäystä)
"Ärsyttää nämä artikkelin kommentit, jossa vaan todetaan miten lihavuus on pahasta. Kyllä ylipainoiset käy terveystarkastuksissa ja varmasti tietää nämä asiat." – anonyymggjnv (38 tykkäystä)
📋 Taustatiedot: Tutkimus tukee sitä, että painostigma itsenäisesti heikentää terveyttä: se lisää masennusta, ahdistusta ja häiriintynyttä syömistä sekä vähentää hoitoon hakeutumista (Frontiers in Psychology 2024, StatPearls/NCBI 2025). Vuoden 2024 katsauksen mukaan painoneutraalit menetelmät tuottavat vastaavia tai parempia tuloksia syömishäiriöiden hoidossa ja mielenterveydessä verrattuna laihdutuskeskeisiin lähestymistapoihin. Molemmat näkökulmat – terveysriskien tunnustaminen ja stigman välttäminen – ovat tutkimusnäytön valossa perusteltuja, eikä niiden tarvitse olla toisiaan poissulkevia.
Yksilön vastuu ja elämäntavat
Osa kommentoijista korosti henkilökohtaista vastuuta ja omia kokemuksia painonhallinnasta.
"Paino-ongelmainen ei tule saamaan hallintaa omasta kehostaan, ennen kuin sormi lakkaa osoittamasta muihin ihmisiin. Minä plösähdin 2010-luvulla ja olin lähes vuosikymmenen ylipainoinen ja sitten lihava." – viisas (41 tykkäystä)
"Maailman terveimmät ihmiset asuvat siellä missä on vahva läskifobia, esimerkiksi Japanissa." – Itkutin (201 tykkäystä)
"Jännä, että alkoholismi ja tupakointi on eri asia kuin se että ihmisten annetaan syödä itsensä hengiltä." – 10175234 (46 tykkäystä)
📋 Taustatiedot: Japanin lihavuusaste on noin 4 % (WHO), Suomen noin 28 %. Japanissa on lakisääteinen "metabo-laki" (2008), joka velvoittaa 40–74-vuotiaat vuosittaiseen vyötärönympärysmittaukseen ja ylittäjät ohjataan elämäntapaohjaukseen. Vertailu on kuitenkin yksinkertaistava: Japanin alhaiseen lihavuuteen vaikuttavat merkittävästi ruokakulttuuri, annoskoot ja geeniperimä. Alkoholi- ja tupakkariippuvuusvertailu on kiinnostava: WHO luokittelee lihavuuden krooniseksi sairaudeksi, mutta toisin kuin alkoholismiin, lihavuuteen ei liity vastaavaa riippuvuusdiagnoosia kaikissa tapauksissa.
Kommenttikentän sävy: Keskustelu on epätavallisen polarisoitunutta ja tunnelatautunutta. Kolumnin sisäinen ristiriita – laihoja kehoja arvosteleva sävy kehopositiivisuuskolumnissa – yhdisti muuten eri mieltä olevia kommentoijia: sekä ylipainoiset, laihat että normaalipainoiset lukijat pitivät kaksinaismoralismia ilmeisenä. Tykkäysmäärien perusteella (687 + 497 ristiriitaa kritisoiville) kommenttikentän enemmistö katsoo, ettei kolumni onnistunut omassa tavoitteessaan. Terveysriskejä painottavat kommentit saivat laajaa kannatusta, mutta myös kehorauhaa puolustavat äänet kuuluivat – parhaimmillaan keskustelu tunnisti, että stigman välttäminen ja terveysriskien tunnustaminen eivät sulje toisiaan pois.