Artikkelin analyysi
Ylen tutkiva artikkeli paljastaa, miten hallituksen yli 65-vuotiaille suunnattu valinnanvapauskokeilu on johtanut tilanteeseen, jossa suuret yksityiset lääkäriasemat pitävät leijonanosan Kelan maksamasta sadan euron kattokorvauksesta itsellään. Ammatinharjoittajalääkäreille jäävät palkkiot ovat niin pieniä, ettei kokeilun vastaanottoja koeta houkutteleviksi – mikä selittää aikojen huonon saatavuuden.
Väitteiden tarkistus
Väite: Terveystalo ja Pihlajalinna pitävät yli puolet sadan euron kattohinnasta itsellään.
Arvio: osittain tuettu. Kelan valinnanvapauskokeilun rakenne (100 € kattohinta) on vahvistettu, mutta tarkat sisäiset palkkiojakaumat eivät ole julkista tietoa. Ylen esittämät luvut – Terveystalon lääkärille jää 61,40 € ennen vuokraa ja Pihlajalinnan 48 € – ovat linjassa kokeilun ehtojen kanssa mutta vaativat yritysten omaa vahvistusta.
Väite: Terveystalossa lääkärille jää valinnanvapauskokeilun vastaanotosta noin 46 euroa (25 % vuokralla).
Arvio: uskottava mutta vahvistamaton. Laskukaava (100 € − palvelumaksu 34,90 € − Kanta-maksu 3,70 € = 61,40 €, josta 25 % vuokra = 46,05 €) on johdonmukainen, mutta ulkopuolisia lähteitä ei ole saatavilla.
Väite: Kela-korvauksen nosto 8 €:sta 30 €:oon vuonna 2024 johti siihen, että lääkäriasemat nostivat hintoja yli kaksi kertaa inflaatiota nopeammin.
Arvio: tuettu. Kelan tilastojen mukaan yksityislääkärikäyntien hinnat nousivat noin 8 % alkuvuodesta 2024, kun inflaatio oli noin 3,3 %. Samalla Kela-korvausten kokonaismäärä lähes kolminkertaistui (31 milj. € → 89 milj. €), mutta käyntimäärä kasvoi vain noin 2 %. Korvaukset kohdistuivat enemmän suurituloisille.
Väite: Ammatinharjoittajien neuvotteluasema on heikentynyt markkinoiden keskittymisen myötä.
Arvio: tuettu. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on vahvistanut, että kolmen suuren ketjun markkinaosuus lääkäripalveluissa yli kaksinkertaistui 30 prosentista noin 65 prosenttiin vuosina 2008–2020. Yrityskauppojen jälkeen hinnat nousivat 10–20 %. KKV esitti vuonna 2020 Mehiläisen ja Pihlajalinnan fuusion kieltämistä.
Artikkelin keskeiset havainnot
Juttu nostaa esiin rakenteellisen ongelman Suomen terveydenhuoltomarkkinoilla: ammatinharjoittajalääkärit ovat muodollisesti yrittäjiä, mutta käytännössä toimivat suuryritysten alustoilla ilman aitoa neuvotteluvoimaa. Tilannetta on verrattu alustatyön logiikkaan, jossa työntekijä kantaa yrittäjän riskit ilman yrittäjän vapautta.
Artikkelissa haastateltu Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita myöntää tilanteen ongelmallisuuden mutta toteaa, ettei liitto voi kilpailulainsäädännön takia toimia ammatinharjoittajien edunvalvojana. Terveysjätit puolestaan kiistävät yksipuolisten sopimusmuutosten olemassaolon – vaikka Terveystalo samaan hengenvetoon myöntää, ettei kaikkien tuhansien kumppaneiden kanssa voi neuvotella erikseen.
Artikkeli on perusteellinen ja monipuolinen tutkivan journalismin tuotos. Se antaa äänen nimettömille ammatinharjoittajille, joiden asema on heikentynyt merkittävästi. Kriittisesti voidaan todeta, että artikkeli keskittyy lähes yksinomaan tarjontapuolen ongelmiin eikä juurikaan käsittele kysyntäpuolta – eli millaisia kokemuksia 65 vuotta täyttäneillä potilailla on kokeilusta.
Kommenttikenttä
1. Verorahat valuvat yksityisille – julkista pitää vahvistaa
Ylivoimaisesti hallitseva teema kommenteissa on kritiikki siitä, että verorahoja ohjataan yksityisille terveysyrityksille julkisen terveydenhuollon kustannuksella.
Järjetöntä maksaa yksityiselle yritykselle sen mikä ylläpitäisi julkisia terveyspalveluita. Julkisia terveyspalveluita rahoittamalla rahat jäisivät Suomen sisämarkkinoille, mutta yksityisien monikansallisten yrityksien voitot menevät ulkomaille. (903 tykkäystä)
Täysin kestämätöntä, että meidän verorahojamme kaadetaan näiden pörriäisten pohjattomiin rahasäiliöihin sen sijaan että käytettäisiin ne rahat julkisen terveydenhuollon ylläpitoon! (669 tykkäystä)
On selvää, että tämäkin "kokeilu" on vain suora tulonsiirto pörriäisille, minkä veronmaksajat kustantavat. Rahan syytäminen yksityisille terveysjäteille pitäisi loppua saman tien ja sijoittaa säästyneet rahat julkiselle sektorille. (256 tykkäystä)
Taustatiedot: Valinnanvapauskokeilun valtiollinen kokonaiskustannus vuosille 2025–2027 on noin 103,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 Kela-korvauskokeilu (8 € → 30 €) osoitti, että korvausten kolminkertaistumisesta huolimatta käyntimäärät kasvoivat vain 2 %. Korvaukset kohdistuivat enemmän suurituloisille: ylimmälle tuloviidennekselle maksettiin alkuvuodelta lähes 7 milj. € enemmän kuin edellisvuonna, alimmalle vain 3 milj. € enemmän. Suomen yksityisen terveydenhuollon markkinasta kolme suurta ketjua hallitsevat noin 65 % (KKV 2020). Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat kansainvälisten sijoittajien omistuksessa.
2. Hallituksen epäonnistunut kokeilu
Moni kommentoija pitää valinnanvapauskokeilua poliittisena vaalitemppuna, joka on tuomittu epäonnistumaan – kuten aiemmatkin vastaavat kokeilut.
Jälleen käsittämätöntä rahan tuhlausta hallitukselta. Ensimmäinen viritelmä meni poskelleen juuri niin kuin asiantuntijat varoittivat käyvän. Sama kohtalo on tälläkin kertaa ja rahaa palaa hukkaan ilman mitään hyötyä. (441 tykkäystä)
Tähän kokeiluun laitettiin puoli miljardia! Samalla köyhimmältä kansan osalta leikattiin niin paljon että valtion verotulot putosivat miljardin. Siinä Orpo-Purran talousosaaminen. (428 tykkäystä)
Hallituksen vaalitemppu ei mennyt ihan putkeen. Tällainen "Amerikan touhu" ei sovi pohjoismaan hyvinvointiyhteiskuntaan. (144 tykkäystä)
Taustatiedot: Vuoden 2024 Kela-korvauskorotus (30 €) peruttiin, ja korvaus palautettiin 8 euroon vuoden 2026 alusta – säästö valtiolle 29,2 milj. € vuodessa. Samaan aikaan hallitus pidensi kiireettömän hoidon hoitotakuun 7 päivästä takaisin 3 kuukauteen tammikuusta 2025 alkaen. STTK on varoittanut, että valinnanvapauskokeilu houkuttelee lääkäreitä julkiselta yksityiselle sektorille ja heikentää hyvinvointialueiden palvelukykyä.
3. Eläkeläisten köyhyys ja eriarvoisuus
Kommentoijat nostavat esiin, ettei kokeilu auta niitä, jotka tarvitsisivat apua eniten: pienituloisia ja monisairaita eläkeläisiä.
Kallis kokeilu, joka on pois vähävaraisimpien eläkeläisten enemmistöltä, joka käyttäisi mieluiten julkisia palveluja, jos eläke riittäisi edes siihen. Väestö ikääntyy ja köyhistyy, köyhyys on naisistunutta, eläkkeiden riittämättömyyden takia, ollut Suomessa rakenteellisesti jo liian kauan. (519 tykkäystä)
Täysin joutava kokeilu. Palvelu heikkenee julkisella puolella ja isot terveysjätit pyrkivät hyväksikäyttämään sekä julkisia varoja, että ammatinharjoittajalääkäreitä. Ja kuten sanottua, monikaan yli 65-vuotiaan asia ei edes ratkea 20 minuutin vastaanottoajalla. (361 tykkäystä)
Jos on köyhä ja terve, elämä menettelee. Jos on köyhä ja kipeä, varsinkin pitkäaikaissairas, yhteiskunta koettelee turhankin paljon. (92 tykkäystä)
Taustatiedot: Kelan valinnanvapauskokeilussa potilas maksaa noin 28–30 euroa käynnistä – saman verran kuin julkisella. Käyntejä saa kuitenkin vain kolme vuodessa ja vastaanottoaika on 20 minuuttia, mikä on monisairaille ikäihmisille riittämätön. Kokeilun palveluja on saatavilla noin joka kolmannessa kunnassa, mikä tarkoittaa merkittäviä maantieteellisiä eroja. Potilasjärjestöt ja SOSTE ovat kritisoineet, ettei kokeilu vastaa pitkäaikaissairaiden tarpeisiin.
4. Terveysjättien valta ja alustatyömalli
Osa kommentoijista tarttuu artikkelin paljastukseen lääkärien asemasta suuryritysten puristuksessa.
Mielenkiintoista. En tiennytkään, että yksityisillä lääkäriasemilla on käytössä tällainen Woltin malli. Toki lääkäreillä on hieman paremmat neuvottelumahdollisuudet liian pienistä koulutusmääristä johtuen, kuin ruokaläheteillä, mutta tässä taas näkee, miten "neuvottelu" yksittäisten ihmisten ja suuryritysten välillä toimii. (132 tykkäystä)
Sittenhän tuo meni aivan kokoomuksen pelikirjan mukaan. Vielä kun nuo kasvaneet voitot viedään verottomasti ulkomaille on päättäjien tahto toteutunut. (171 tykkäystä)
Ja tämä terveysyritysten voitto tehdään siis velkarahalla. Senioreiden hyvinvointia tämä ei lisää, kuten ei myöskään vähennä julkisen hoitojonoja. (139 tykkäystä)
Taustatiedot: Suomen yksityislääkärimarkkinoilla vallitsee poikkeuksellinen ammatinharjoittajamalli: Terveystalossa 96 % ja Mehiläisessä noin 60 % lääkäreistä on itsenäisiä yrittäjiä, jotka maksavat itse eläkemaksunsa, lomansa ja koulutuksensa. Lääkärilehden mukaan ammatinharjoittajalääkäri voi joutua katsomaan jopa 17 potilasta päivässä, kun suositeltu määrä olisi 4–5. KKV:n tutkimuksen mukaan yrityskauppojen seurauksena hinnat ovat nousseet ostetuissa klinikoissa 10–20 % ja laboratoriopalveluissa keskimäärin 20 %. Malli poikkeaa useimmista EU-maista, joissa lääkärit ovat tyypillisesti työsuhteessa.
Kommenttikentän sävy
Kommenttikenttä on poikkeuksellisen yksimielinen: lähes kaikki 52 kommentoijaa kritisoivat hallituksen valinnanvapauskokeilua ja vaativat panostusta julkiseen terveydenhuoltoon. Tykkäysmäärät ovat erittäin korkeita (enimmillään 903), mikä kertoo aiheen laajasta resonanssista. Poliittinen kritiikki kohdistuu erityisesti kokoomukseen, jonka nähdään ajavan yksityisten terveysyritysten etua. Kommentoijat tunnistavat artikkelin paljastaman alustatyömallin ja vertaavat sitä ruokalähettien tilanteeseen. Eläkeläisten köyhyyden ja eriarvoisuuden teemat nousevat vahvasti esiin. Rakentavia vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia on vähän – vallitseva tunnetila on turhautuminen ja kokemus siitä, että poliittiset päättäjät eivät aja tavallisten kansalaisten etua.