Artikkelin analyysi

Ylen artikkeli perustuu Sitran tilaamaan brittiläisen tutkimuslaitoksen selvitykseen, jonka mukaan 67 prosenttia Suomen poliittisesta somesisällöstä on oikeistolaista. Algoritmit suosivat provosoivaa ja tunnepitoista sisältöä riippumatta käyttäjän omista mieltymyksistä. X (entinen Twitter) oli alustoista selkeimmin oikeistoon painottunut.

Artikkelin keskeiset väitteet:

• 67 % somesisällöstä oikeistolaista – Sitran/tutkimuslaitoksen luku, ei itsenäisesti vahvistettu
• Sama ilmiö Ranskassa ja Romaniassa, mutta lievempänä
• Nuorten arvot konservatiivisempia – viittaus globaaliin trendiin
• Romania uusi presidentinvaalit TikTok-vaikuttamisen vuoksi – tunnettu tapaus
• EU:n digipalvelusäädös voimassa kaksi vuotta, TikTokia uhattu sakoilla koukuttavuudesta

Sitran kansainvälisen toiminnan johtaja Kristo Lehtonen korostaa, ettei ongelma ole poliittinen moniäänisyys vaan sisällön laatu: "hyvin sensaatiohakuista ja halventavaa". Hän myöntää, että myös vasemmistolaisissa julkaisuissa on polarisoivaa sisältöä, mutta määrällisesti vähemmän. Ratkaisuksi hän ehdottaa suosittelualgoritmien kytkemistä pois päältä.

Artikkelin tarkoitus

Artikkeli välittää Sitran tilaamaa tutkimustietoa algoritmien vaikutuksesta poliittiseen keskusteluun ja kehystää somen oikeistopainotteisuuden demokratiauhkaksi. Jutun ainoa asiantuntijaääni on Sitran oma johtaja Kristo Lehtonen, mikä tekee siitä käytännössä Sitran selvityksen tiedotteen eikä riippumatonta analyysia – kriittistä arviota tutkimusmetodologiasta tai "oikeistolaisen sisällön" määritelmästä ei esitetä. Artikkeli mainitsee ohimennen vasemmistolaisen polarisoivan sisällön olemassaolon mutta ei anna sille vastaavaa painoarvoa, mikä vahvistaa yksipuolista vaikutelmaa. Kokonaisuus nostaa tärkeän aiheen mutta nojaa yhteen lähteeseen tavalla, joka itsessään muistuttaa artikkelin kritisoimaa algoritmista yksipuolisuutta.

Mitä jutussa ei käsitelty

Artikkeli ei kyseenalaista tutkimuksen metodologiaa: miten "oikeistolainen sisältö" on määritelty ja koodattu, mikä on otoskoko, ja onko luokittelu toistettavissa? Sitran tilaaman tutkimuksen tekijää (brittiläinen tutkimuslaitos) ei nimetä, mikä estää arvioinnin. Algoritmien toimintalogiikkaa ei avata — miksi ne suosivat provosoivaa sisältöä ja miten suosittelualgoritmin voi kytkeä pois? Vasemmistolaisen polarisoivan sisällön osuus mainitaan ohimennen mutta ei kvantifioida, mikä tekee vertailusta mahdottoman. Suomalaisten medialukutaidon tasoa ei käsitellä, vaikka se on keskeinen vastavoima algoritmivaikutukselle.

Kommenttikenttä

Keskustelu oli vilkasta ja – ironisesti – itse polarisoitunutta. Kommenttikenttä jakautui selkeästi kahteen leiriin, mikä todensi artikkelin pointtia.

1. Algoritmien ja somen kritiikki

Suosituin näkemys oli huoli somen vaikutuksesta yhteiskuntaan ja erityisesti lapsiin ja nuoriin. Moni vaati somekieltoa alaikäisille ja algoritmien sääntelyä.

"Empatiakyvyttömyys luo ahneiden ja itsekkäiden ihmisten kylmän ja julman yhteiskunnan, ja sitä en ainakaan minä halua." (620 tykkäystä)

"Kunpa koko somea ei olisi olemassakaan! Jos siitä on prosentin verran jollekin jotain hyvää, niin loput 99 % on huonoa ja haitallista." (253 tykkäystä)

Bottitilien yleistyminen ja tekoälyn tuottama sisältö tunnistettiin konkreettisena uhkana.

📋 Taustatiedot: Sitran tutkimus vahvistaa kommentoijien huolen: yli kolmannes nuorista aikuisista Suomessa, Ranskassa ja Romaniassa kohtaa säännöllisesti disinformaatiota, salaliittoteorioita ja vihapuhetta somessa. Suomessa 74 % 16–89-vuotiaista käyttää sosiaalista mediaa ja nuorista (16–24 v.) peräti 94 %, joten algoritmien vaikutus koskettaa valtaosaa väestöstä. Bottitilien tarkkaa osuutta suomalaisessa somekeskustelussa ei ole kattavasti tutkittu, mutta kansainvälisesti arviot vaihtelevat 5–15 prosentin välillä kaikista tileistä.

2. Valtamedian vastakritiikki

Merkittävä osa kommentoijista käänsi argumentin ympäri: jos some on oikeistolaista, valtamedia on vasemmistolaista. Moni koki, ettei perinteinen media edusta heidän arvojaan, ja some on ainoa kanava, jossa oikeistolaiset näkemykset saavat tilaa.

"Valtamedia on vahvasti vasemmalle kallellaan. Minä, keski-ikäinen, maltillinen oikeistolainen joudun etsimään uutiseni muualta." (80 tykkäystä)

"Kaikki eivät ole samaa mieltä = demokratia uhattuna." (61 tykkäystä)

📋 Taustatiedot: Väite median vasemmistolaisuudesta on osittain tutkittu. Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan journalistiopiskelijoista 47,7 % kannatti vihreitä ja 27,3 % vasemmistoliittoa, eli vihervasemmiston yhteiskannatus oli noin 86 %. Mediaviikko-lehden 2010 kyselyssä puolet toimittajista oli vasemmistolaisia. Faktabaari kuitenkin huomauttaa, ettei työssä olevien toimittajien puoluekannoista ole edustavaa tutkimusta, ja henkilökohtaiset mielipiteet eivät välttämättä heijastu journalistiseen sisältöön.

3. Nuorten suojelu

Lasten ja nuorten somekieltoa vaadittiin laajasti. Kommentoijat rinnastivat somen alkoholiin ja muihin säänneltyihin aineisiin – kehittyville aivoille haitallista sisältöä ei pidä tarjota vapaasti.

"Lasten somekiellolla on kiire! Alkoholiakaan ei anneta lasten juoda. Tutkimustietoa somen haitoista kehittyville aivoille on valtavasti."

📋 Taustatiedot: Kommentoijien vaatimukset ovat linjassa lainsäädäntökehityksen kanssa. EU-parlamentti hyväksyi marraskuussa 2025 aloitteen sosiaalisen median ikärajaksi 16 vuotta, ja 13–15-vuotiaat voisivat käyttää somea vain vanhempien suostumuksella. Australia kielsi somen alle 16-vuotiailta joulukuussa 2025. Suomessa pääministeri on ilmaissut halun kieltää some alle 15-vuotiailta, ja lainsäädäntöä valmistellaan voimaan syksyllä 2026. THL ja Opetushallitus suosittelevat, ettei alle 13-vuotiaille anneta älypuhelimia eikä pääsyä sosiaaliseen mediaan.

4. Geopoliittinen ulottuvuus

Osa kommentoijista yhdisti ilmiön laajempaan kontekstiin: amerikkalaisten ja kiinalaisten suuryhtiöiden valta eurooppalaisten mielipiteisiin sekä Venäjän informaatiovaikuttaminen. Eurooppalaisen some-vaihtoehdon puutetta pidettiin ongelmana.

📋 Taustatiedot: Valtioneuvoston informaatiovaikuttamisen katsauksen mukaan Venäjä on Suomeen kohdistuvan informaatiovaikuttamisen päätoimija. Venäjän strategiana on heikentää luottamusta NATO-liittolaisuuteen ja väittää Ukrainan tukemisen aiheuttavan talousongelmia. Eurooppalaista vaihtoehtoa suurille some-alustoille ei ole toistaiseksi syntynyt, vaikka EU:n digipalvelusäädös (DSA) on ollut voimassa vuodesta 2024 ja asettaa alustoille velvoitteita sisällönvalvonnasta ja algoritmien läpinäkyvyydestä.

Kommenttikentän sävy

Keskustelu oli polarisoitunut mutta asiallinen. Molempien leirien suosituimmat kommentit saivat runsaasti tykkäyksiä, mikä osoittaa, että kummallakin näkemyksellä on laaja kannatus. Ironista kyllä, kommenttikenttä itse demonstroi juuri sitä ilmiötä, josta artikkeli varoittaa: ihmiset jakautuvat leireihin ja puhuvat toistensa ohi. Taustatietojen valossa kommentoijien huolet ovat pääosin perusteltuja: algoritmien vaikutus on tutkitusti merkittävä, nuorten somekäytön rajoittaminen etenee lainsäädännössä, ja toimittajakunnan poliittinen jakauma poikkeaa väestön keskiarvosta – vaikka sen vaikutus journalistiseen sisältöön on kiistanalainen.

Tunnereaktio ja faktuaalinen perusta

Tunnereaktio: Polarisoitunut — molemmat leirit ilmaisivat vahvoja tunteita, huoli empatiakyvyttömyydestä vastaan kokemus syrjityksi tulemisesta
Faktuaalinen perusta: Vaihteleva — algoritmien vaikutus nuoriin on tutkitusti merkittävä, nuorten somekieltolinjaukset etenevät monissa maissa, ja toimittajakunnan poliittinen jakauma poikkeaa väestöstä. Sen sijaan väite "99 % somesta haitallista" on selkeä liioittelu, ja somen ja empatian välinen kausaalinen yhteys on tutkimuksessa kiistanalainen.

Äänten epäsuhta

Artikkelissa: Sitran oma johtaja — tutkimuksen tilaaja itse ainoana asiantuntijana
Kommenteissa: Kaksi vastakkaista kansalaisleiriä — algoritmien pelkääjät ja valtamediakriitikot
Puuttuu: Riippumaton viestintätutkija (tutkimuksen metodologian arviointi), alustayhtiöiden edustajat (algoritmien tekijät), medialukutaidon asiantuntijat (ratkaisunäkökulma), nuoret itse (joita ilmiö koskee eniten mutta jotka eivät luultavasti lue Yleä)