Artikkelin analyysi

Ylen artikkeli raportoi sisäministeri Mari Rantasen (ps.) reaktion MOT-toimituksen paljastuksiin poliisiväkivallasta. Rantanen vaatii nollatoleranssia mutta selittää ylilyöntejä poliisien väsymyksellä ja kuormituksella. Artikkelissa ovat äänessä myös poliisitaustaiset kansanedustajat Marko Kilpi (kok.) ja Mira Nieminen (ps.), jotka kuvaavat tapauksia "inhimillisinä" yksittäistapauksina.

Keskeiset väitteet:

• Vahvistettu: Poliisi on tuomittu virantoimituksen aikana tapahtuneesta pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta ainakin 19 kertaa vajaan kymmenen vuoden aikana. Useat maakuntalehtien Uutissuomalainen-julkaisut (Aamuposti, Keskisuomalainen, Hämeen Sanomat, Savon Sanomat) vahvistavat MOT:n selvityksen. Syytteessä on oltu runsaat 30 kertaa.
• Uskottava: Kuusi poliisiväkivallan uhreista oli alaikäisiä. MOT:n selvitykseen viitattiin useissa lähteissä, mutta tarkkaa lukumäärää ei voitu itsenäisesti vahvistaa MOT-ohjelman ulkopuolelta.

Väitteiden arviointi: Artikkelin faktat ovat oikein, mutta kehystys painottuu viranomaisten näkökulmaan. Rantasen "nollatoleranssi"-lupaus jää retoriseksi, koska konkreettisia toimenpiteitä ei esitetä. Poliisikansanedustajien kommentit toistavat "yksittäistapaus"-narratiivia, jonka MOT:n oma aineisto kyseenalaistaa. Artikkeli ei haasta haastateltavia jatkokysymyksillä.

Artikkelin puutteet: Uhrien ääni puuttuu kokonaan — artikkelissa ei ole yhtään poliisiväkivallan uhrin tai uhrin omaisen haastattelua. Ministeri Rantasen väite, ettei poliisissa peiteltäisi väkivaltarikoksia, jää haastamatta, vaikka MOT:n oma selvitys osoitti todistajina toimivien poliisien muuttaneen kertomuksiaan oikeudessa. Myöskään kansainvälistä vertailua poliisin vastuumekanismeista ei esitetä.

Kommenttikenttä

1. Jaksamis-selityksen tyrmääminen

Kommenttikentän ylivoimaisesti vahvin teema on turhautuminen siihen, että poliisiväkivaltaa selitetään työuupumuksella. Kommentoijat vertaavat poliisia muihin kuormittaviin ammatteihin ja osoittavat kaksinaismoralismin.

Psykologisiin tekijöihin ei voi vedota. Jos poliisilla eivät hermot kestä väsymyksen tai ilkkumisen takia tai jos harkintakyky muusta syystä pettää näin pahasti, järjestelmä on epäonnistunut joko siinä vaiheessa kun kyseinen henkilö alunperin arvioitiin soveltuvaksi. (364 tykkäystä)

Väsyttäviä töitä on muitakin, mutta ei siinä aleta asiakkaita mätkimään. (164 tykkäystä)

Ajatelkaa jos minä sairaanhoitajana turhaudun kiireeseen ynnä muuhun ja tönäisen hankalan potilaan nurin ja joku esihenkilö kertoo Ylelle, että pitäisi kiinnittää enemmän huomiota hoitajien työhyvinvointiin... Niimpä, ei mene selitys läpi. (129 tykkäystä)

Taustatiedot: Poliisien työkuormitusta on tutkittu Poliisiammattikorkeakoulussa. Poliisilla on noin miljoona hälytystehtävää vuodessa, ja erityisesti katujengirikollisuuden kasvu on lisännyt vaarallisten tehtävien osuutta. Vertaus hoitoalaan on faktuaalisesti perusteltu: hoitajien henkilöstömitoitusta on leikattu Orpon hallituksen päätöksillä, eikä hoitajien väsymystä ole käytetty lieventävänä tekijänä vastaavissa tilanteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa väkivaltatilanteet asiakkaiden taholta ovat yleisiä, mutta henkilökunnan väkivaltaa asiakkaita kohtaan käsitellään kategorisesti rikoksena.

2. Ministerin ja hallituspuolueiden uskottavuuskriisi

Kommentoijat kyseenalaistavat ministeri Rantasen ja hallituspuolueiden kansanedustajien uskottavuuden, koska nämä nähdään poliisi-instituution puolustajina pikemminkin kuin valvojina.

Poliisitaustaisen ministerin empatiat tuntuu olevan pahoinpitelevien ja väärinkäytöksiin syyllistyvien poliisien puolella. Vähättely ja asioiden piilottelu onkin todettu yhdeksi isoksi ongelmaksi poliisissa. (123 tykkäystä)

Jaa taas tätä hallituksen kuuluisaa "nollatoleranssia". (112 tykkäystä)

Näistä perussuomalaisten ja kokoomuslaisten kommenteista saa sellaisen käsityksen, että olosuhteet ja henkinen paine poliisin työssä olisi jotenkin syynä ylilyönteihin. Nämä pahoinpitelyt ovat kuitenkin tapahtuneet tilanteissa, joissa poliisilla on jo tilanne hallinnassa. (73 tykkäystä)

Taustatiedot: Sisäministeri Mari Rantanen on perussuomalaisten kansanedustaja, jonka vastuualueeseen kuuluu poliisitoimi. Artikkelissa haastatellut kansanedustajat Marko Kilpi (kok.) ja Mira Nieminen (ps.) ovat molemmat entisiä poliiseja. Hallituksen "nollatoleranssi"-retoriikkaa on käytetty aiemmin useissa yhteyksissä (mm. jengirikollisuus, häiriökäyttäytyminen), mikä selittää kommentoijien skeptisyyden termin toistuvaa käyttöä kohtaan.

3. Rekrytointi, koulutus ja rakenteelliset ongelmat

Osa kommentoijista siirtää katseen yksittäisistä tapauksista rakenteellisiin kysymyksiin: keitä poliisikouluun valitaan ja miten valvonta toimii.

Poliisikoulun pääsykokeissa painotetaan liikaa fyysisiä ominaisuuksia, kun kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa on kuitenkin se pääasia. Ettei kuormitu ja menetä hermojaan heti ensimmäisestä vastoinkäymisestä. (125 tykkäystä)

Voisko olla niin, että poliisikouluun valitaan "psykologisilla osioilla" ja henkilökohtaisella haastattelulla ihmisiä, jotka ovat normaalia taipuvaisempia ratkaisemaan asioita väkivallalla ja käyttämään valtaansa väärin? (103 tykkäystä)

En pidä yksittäisten poliisien rikoksia läheskään yhtä pahana rakenteellisena ongelmana kuin sitä, että heitteillepanosta tuomitun poliisin annetaan jatkaa tehtävässään kuukauden viraltapidätyksen jälkeen, ja muut poliisit peittelevät työkaverin rikoksia. (26 tykkäystä)

Taustatiedot: Poliisiammattikorkeakoulun pääsykoe sisältää soveltuvuuden arvioinnin, jossa psykologinen osio painaa 30/50 pistettä — se on siis valintaperusteiden merkittävin yksittäinen osa, ei marginaalinen lisä. Psykologisilla testeillä arvioidaan persoonallisuutta, paineensietokykyä ja yhteistyötaitoja. Vuonna 2023 Polamk uudisti valintaperusteita niin, että soveltuvuutta arvioidaan enemmän kokonaisuutena. Väite fyysisten ominaisuuksien liiallisesta painotuksesta ei vastaa nykyisiä valintaperusteita, mutta julkinen mielikuva on jäänyt jälkeen uudistuksista.

Kommenttikentän sävy: Kommenttikenttä on poikkeuksellisen kriittinen ja emotionaalinen (86 kommenttia, 2 453 tykkäystä). Tykätyimmät kommentit (364, 164, 129 tykkäystä) kaikki torjuvat jaksamis-selityksen ja vaativat todellista vastuuta. Hallitusta puolustavat kommentit ovat harvinaisia. Erityisen voimakas on vertaus muihin ammatteihin: hoitaja-vertaus (129 tykkäystä) resonoi laajasti, koska se osoittaa konkreettisesti kaksinaismoralismin. Poliisin työn vaarallisuutta puolustava kommentti (78 tykkäystä) on ainoa merkittävä vastaääni.

Tunnereaktio ja faktuaalinen perusta: Kommentoijien turhautuminen on pääosin faktuaalisesti perusteltua. Jaksamis-selityksen kritiikki nojaa loogiseen vertailuun: muissakin kuormittavissa ammateissa väkivalta asiakasta kohtaan on rikos, eikä väsymystä pidetä lieventävänä tekijänä. Väite rekrytoinnin fyysisestä painotuksesta on osittain vanhentunut (psykologinen osio on jo suurin painoarvo), mutta huoli soveltuvuusarvioinnin tehokkuudesta on perusteltu. Rantasen nollatoleranssi-lupauksen skeptinen vastaanotto perustuu aiempiin kokemuksiin vastaavasta retoriikasta ilman seurauksia.

Äänten epäsuhta: Artikkelissa äänessä ovat ministeri Rantanen ja kaksi poliisitaustaista kansanedustajaa — kaikki kolme institutionaalisen vallan edustajia. Kommenttikentässä hallitsevat kansalaiset, erityisesti hoitoalan ammattilaiset, jotka kokevat kaksinaismoralismia. Näkyvimmin puuttuvat poliisiväkivallan uhrit, riippumattomat poliisitutkijat ja Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijat. Myöskään poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan edustajia ei kuulla.