Artikkelin analyysi

Ylen tutkivan toimittajan Jouni Munukan analyysi käsittelee poliisijohtaja Sanna Heikinheimon lausuntoja MOT-dokumentissa, joka paljasti poliisiväkivaltaa Suomessa. Heikinheimo kuvaili poliisin valehtelemista valvontakameralle "ei lähtökohtaisesti ongelmalliseksi tilanteeksi", mikä herätti laajaa hämmennystä. Artikkeli nostaa esiin kolme keskeistä ongelmaa: poliisijohdon vähättelevän suhtautumisen, kollegiaalisen vaikenemisen kulttuurin ja tilastointipuutteet.

Keskeiset väitteet:

• Vahvistettu: Poliisi on tuomittu virantoimituksessa tapahtuneesta pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta ainakin 19 kertaa vajaan 10 vuoden aikana. MOT:n selvitys vahvistettiin useissa maakuntalehdissä (Aamuposti, Keskisuomalainen, Hämeen Sanomat). Syytteessä poliisi on ollut runsaat 30 kertaa, ja kuusi tapausta kohdistui alaikäisiin.
• Epäselvä: Poliisijohtaja Heikinheimon tarkka sanamuoto siitä, ettei poliisin valehteleminen ole "lähtökohtaisesti ongelmallinen tilanne", on vahvistettu MOT-ohjelman lähetyksestä, mutta konteksti viittaa siihen, että hän tarkoitti tilanteen olevan "ristiriitainen", joka ratkaistaan esitutkinnassa ja oikeudessa. Vähättelevä vaikutelma syntyi silti.
• Vahvistettu: Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki sanoi, että poliisissa ollaan "erittäin häpeissään" väkivaltatapauksista ja on toimittu "yksiselitteisesti väärin". Vahvistettu useista lähteistä (Kaleva, Verkkouutiset, MTV Uutiset).

Väitteiden arviointi: Artikkelin argumentaatio on vahva ja hyvin dokumentoitu. Munukka nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä valvontakameravideoista, joissa poliisin kertomus poikkesi selkeästi tallenteesta: "niskaan lyönti" muuttui "niskasta painamiseksi" ja "lyönti vatsaan" muuttui "yritykseksi nostaa poika pystyyn". Artikkeli tunnustaa poliisin itsekriminointisuojan, mutta osoittaa, että ongelma on todistajana toimivien kollegoiden kertomuksissa.

Artikkelin puutteet: Artikkeli ei vertaile Suomen tilannetta muiden Pohjoismaiden poliisiväkivaltatilastoihin. Suomen poliisin haalarikamerajärjestelmän kehityksestä ei mainita, vaikka uusi reaaliaikainen videojärjestelmä on otettu käyttöön 2025 — se voisi olla osa ratkaisua. Myöskään poliisirikosten tutkintajärjestelmän rakennetta (syyttäjävetoisuus) ei avata lukijalle.

Kommenttikenttä

1. Luottamuksen romahtaminen ja Heikinheimon vastuu

Voimakkain tunnereaktio kohdistuu poliisijohtaja Heikinheimon lausuntoihin, jotka kommentoijat kokevat väkivallan normalisoinniksi ja kollegojen suojeluksi.

Jos viranomainen valehtelee, hän ei ole oikeassa tehtävässä. Eikö Heikinheimo ymmärrä, mikä merkitys yhteiskunnassa on viranomaisten toiminnan luotettavuutta. Jos valehtelu hyväksytään ja normalisoidaan, ollaan vaarallisella tiellä. (398 tykkäystä)

Jos videolla näkyy lyönti pään takaosaan / niskaan, ja poliisijohtaja hymistelee, että "ehkä se kameran kuvakaan ei kerro koko totuutta", niin kyllä siinä tulee väkisinkin käsitys kollegan suojelemisesta selkeässä väkivallan käytön ylilyöntitapauksessa. (292 tykkäystä)

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimon esiintymisestä syntyi minulle ikävä vaikutelma: hän tuntui haluavan löytää keinoja asian peittelemiseksi, ei ratkaisemiseksi. (62 tykkäystä)

Taustatiedot: Heikinheimo kommentoi Ylen MOT-dokumentissa "Poliisi pahoinpiteli poikaani", jossa käsiteltiin useita valvontakameralle tallentuneita poliisiväkivaltatapauksia. Hänen muotoilunsa "ei lähtökohtaisesti ongelmallinen tilanne" viittasi siihen, että asia ratkaistaan oikeusprosessissa, mutta sanavalinta tulkittiin laajasti vähättelynä. Poliisiylijohtaja Koskimäki korjasi linjaa muutaman päivän kuluttua toteamalla poliisissa oltavan "erittäin häpeissään". Rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen (Turun yliopisto) arvioi MOT:n aineiston perusteella tuomioiden määrän suhteessa tehtävämäärään pieneksi ja totesi, että piilorikollisuutta saattaa olla.

2. Kollegiaalinen hiljaisuus ja todistamisen ongelma

Kommentoijat tunnistavat, että ydinongelmana on poliisien haluttomuus todistaa kollegojaan vastaan — vaikka laki velvoittaa todistajaa puhumaan totta.

Sehän ei ole se ongelma, että itse teosta epäilty valehtelee. Sehän on kansainvälinen perusoikeus — itsekriminointisuojaa. Mutta se, että ne vieressä seisovat työtoverit myös [vaikenevat]... (220 tykkäystä)

Minusta asian ytimessä on poliisin kuuleminen todistajana työtoveriaan vastaan. Laki velvoittaa puhumaan totta, mutta mitä siitä saattaisikaan seurata todistajalle: välien rikkoutuminen ehkä pitkäaikaiseen työtoveriin, työyhteisössä eristäminen... (32 tykkäystä)

Iso kiitos ja kumarrus niille poliiseille, jotka työssään noudattavat kaikkia tarvittavia lakeja ja jotka eivät ole valmiita peittelemään kollegojensa laittomuuksia. Te olette NIIN paljon rohkeampia kuin ne, jotka eivät näe eivätkä kuule. (96 tykkäystä)

Taustatiedot: MOT:n tutkimissa tapauksissa todistajina toimineiden poliisien kertomukset muuttuivat oikeudessa: eräässä tapauksessa poliisi kertoi kuulustelussa nähneensä kollegan lyönnin, mutta oikeudessa sama henkilö kuvaili tekoa "voimakkaaksi tuuppaukseksi". Satakunnan käräjäoikeus vapautti pahoinpitelystä syytetyn poliisin tammikuussa 2026, mutta erikoissyyttäjä valitti hovioikeuteen. Suomessa poliisirikoksia tutkii Valtakunnansyyttäjänvirasto, ei poliisi itse — mutta järjestelmä nojaa silti vahvasti poliisitodistajien lausuntoihin.

3. Rakenteelliset ratkaisuvaatimukset

Kommentoijat eivät tyydy yksittäistapausselityksiin, vaan vaativat konkreettisia rakenteellisia muutoksia: kamerapakkoa, ammattikieltoja ja johdon vaihtoa.

Kaikille virkatehtävissä oleville poliiseille kamerat pakosti päälle ja poliisille ammattikielto yhdestäkin ylilyönnistä. (50 tykkäystä)

Vielä isompi ongelma on, että poliisijohtajakin valehtelee vaikka kyse ei ole hänen itsekriminointisuojasta. Ilmeisesti koko poliisijohto tulisi tuulettaa, kun Aarnion ja Supon jälkeenkään ei ole parannusta tapahtunut. (68 tykkäystä)

Mielestäni tässä asiassa on vain yksi oleellinen kysymys: Jos poliisi tekee väkivaltaa käytännössä ilman mitään syytä, niin irtisanotaanko poliisi. (62 tykkäystä)

Taustatiedot: Suomen poliisi otti haalarikamerat laajamittaiseen käyttöön keväällä 2021 noin 100 kameralla. Vuonna 2025 siirryttiin uuteen Mobikuva-järjestelmään, jossa videokuva siirtyy reaaliaikaisesti poliisin palvelimelle — tallenteiden tahallinen poistaminen ei ole enää mahdollista. Aarnio-viittaus liittyy Helsingin huumepoliisin entiseen päällikköön Jari Aarnioon, joka tuomittiin 10 vuoden vankeuteen huume- ja virkarikoksista. Aarnion tapaus paljasti, kuinka poliisin sisäinen valvonta oli pettänyt vuosikymmenien ajan.

Kommenttikentän sävy: Kommenttikenttä on sävyltään harvinaisen yksimielinen: 91 kommentista valtaosa tuomitsee sekä Heikinheimon lausunnon että laajemman kollegiaalisen vaikenemisen kulttuurin. Tykätyimmät kommentit (398, 292, 284, 267 tykkäystä) vaativat kaikki vastuuta ja avoimuutta. Poliisia puolustavia kommentteja on vähän, ja nekin tunnustavat ongelmat. Erityisen huomionarvoista on, että kolmanneksi tykätyin kommentti (284 tykkäystä) kiittää Yleä laadukkaasta journalismista — lukijat arvostavat tutkivaa journalismia, joka nostaa poliisin toiminnan julkiseen tarkasteluun.

Tunnereaktio ja faktuaalinen perusta: Kommentoijien raivo ja pettymys nojaa konkreettisiin havaintoihin: MOT-dokumentin valvontakameravideot osoittivat väkivaltaa, ja poliisijohdon ensimmäinen reaktio oli vähättelevä. Tunnereaktio on pääosin faktuaalisesti perusteltu. Väite piilorikollisuudesta saa tukea tutkija Hyttisen arviosta. Historiallisina vertailukohtina kommentoijat mainitsevat Aarnio-tapauksen ja Suojelupoliisin ongelmat — molemmat todellisia institutionaalisia kriisejä.

Äänten epäsuhta: Artikkelissa äänessä ovat poliisijohtaja Heikinheimo, poliisiylijohtaja Koskimäki ja toimittaja Munukka. Kommenttikentässä hallitsevat kansalaiset, jotka kokevat poliisin luottamuksen horjuvan. Näkyvimmin puuttuvat poliisiväkivallan uhrien omat äänet, rivitason poliisien näkemykset sisäisestä kulttuurista sekä kansainvälinen vertailutieto poliisin valvontamekanismeista. Myös Poliisiammattikorkeakoulun tutkijoiden ääni olisi tuonut syvyyttä keskusteluun.