Artikkelin analyysi

Ylen maaliskuun 2026 kannatusmittaus osoittaa SDP:n etumatkan kokoomukseen kasvaneen 7,1 prosenttiyksikköön – vaalikauden suurimmaksi. Kokoomuksen kannatus laski 0,9 prosenttiyksikköä alimmilleen sitten joulukuun 2020, erityisesti naisten keskuudessa. Perussuomalaiset nousi kolmossijalle 1,6 prosenttiyksikön nousulla.

Artikkelin keskeiset väitteet:

• Pääosin vahvistettu: SDP:n ja kokoomuksen 7,1 prosenttiyksikön ero on vaalikauden suurin. Helsinki Times vahvistaa ydinluvut.
• Pääosin vahvistettu: Perussuomalaisten kannatusnousu on todellinen, mutta demografinen erittely perustuu Taloustutkimuksen sisäiseen analyysiin.
• Osittain vahvistettu: RKP:n kannatuksen lasku "liki kolmanneksella" vaikuttaa liioitellulta – todellinen pudotus on noin 19 prosenttia.
• Vahvistettu: Vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu 36 prosentin kannatus on lähellä viimeaikaista huippua.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja muistuttaa, ettei gallupeista voi vielä 13 kuukautta ennen vaaleja päätellä lopputulosta.

Artikkelin tarkoitus

Artikkeli on perinteinen kannatusmittausuutinen, joka raportoi Taloustutkimuksen lukuja. Rakenne on vakiomuotoinen: päähavainto, asiantuntijalausunnot ja puoluekohtaiset muutokset. Raivio antaa tutkimusjohtaja Turjan varoittaa liiallisista johtopäätöksistä, mikä on journalistisesti vastuullista. Otsikko "Kokoomuksen kannatus syöksyssä" on kuitenkin tulkinnallinen – 0,9 prosenttiyksikön lasku yhdessä mittauksessa ei ole "syöksy", vaan loivan trendin jatkumista. Uutisointi nojaa yhteen lähteeseen (Taloustutkimus) eikä vertaa muiden laitosten mittauksiin.

Mitä jutussa ei käsitelty

Artikkeli nojaa yhteen mittauslähteeseen (Taloustutkimus) eikä vertaa muiden laitosten (Tietoykkönen, Kantar) samanaikaisia tuloksia, mikä antaisi paremman kuvan todellisesta trendistä. Kannatusmuutosten syitä ei analysoida: johtuvatko ne yksittäisistä päätöksistä (ydinaseet, irtisanomissuoja), yleisestä taloustilanteesta vai oppositiojohtajan näkyvyydestä? Vaalilupausten toteutumista ei systemaattisesti arvioida, vaikka se olisi gallupin kontekstissa olennaista. Rakenteellista kysymystä siitä, miksi 0,9 prosenttiyksikön lasku kehystetään "syöksyksi", ei kyseenalaisteta.

Kommenttikenttä

Kommenttikenttä oli poikkeuksellisen yksimielinen: enemmistö kritisoi hallituksen politiikkaa. Keskustelu jakautui neljään teemaan:

1. Kokoomuksen talouspolitiikan epäonnistuminen

Suosituimmat kommentit listasivat hallituksen lupausten ja todellisuuden ristiriitoja – velkaantuminen jatkuu, työttömyys kasvaa, konkurssit lisääntyvät:

"Kokoomus petti tärkeimmät vaalilupauksensa, Suomi jatkaa holtitonta velkaantumista, työttömyys on ennätyslukemissa ja talouskasvu on olematonta." (458 tykkäystä)

"Kokoomuslaiset pitävät itseään talouspuolueena. Nyt se on tullut selväksi, ei näy olevan minkäänlaista talousosaamista." (197 tykkäystä)

📋 Taustatiedot: Kommentoijien väitteet velkaantumisesta ja taloustilanteesta ovat tilastollisesti perusteltuja. Valtionvelka oli vuoden 2025 lopussa 187,7 miljardia euroa ja kasvoi vuodessa 18,26 miljardia. Vuoden 2026 talousarvio on 8,7 miljardia alijäämäinen. Työttömyysaste nousi vuonna 2025 9,7 prosenttiin (vuotta aiemmin 8,4 %). Konkurssit rikkoivat 2000-luvun ennätyksen: yli 3 000 yritystä kaatui vuonna 2025, ja ne työllistivät arviolta 15 000–18 000 ihmistä.

2. Perussuomalaisten kannattajien ristiriita

Paljon huomiota sai paradoksi: perussuomalaisten kannatus nousee työväen keskuudessa, vaikka puolue on heikentänyt työntekijöiden asemaa hallituksessa:

"Persut ja kokoomus hyökkäsi yhdessä duunareiden kimppuun romuttamaan irtisanomissuojaa ja kaikkea muutakin, vaikka PS antoi ymmärtää ennen vaaleja ihan muuta." (627 tykkäystä)

"Mitä se kertoo perussuomalaisten kannattajista, että kohuissa ryvettyneen Rydmanin nosto ministeriksi nostaa kannatusta?" (532 tykkäystä)

📋 Taustatiedot: Irtisanomissuojan heikennys on todennettavissa: eduskunta hyväksyi 19.12.2025 hallituksen esityksen, joka madaltaa irtisanomiskynnystä henkilökohtaisilla perusteilla. Aiemmin vaadittiin "asiallinen ja painava syy", jatkossa riittää "asiallinen syy". Perussuomalaiset vastustivat julkisesti hallitusohjelman alkuperäistä versiota, jossa alisuoriutuminen olisi riittänyt irtisanomisperusteeksi – tämä kirjaus poistettiin syyskuun 2025 kompromississa. Ammattiliitot ovat kritisoineet muutoksia voimakkaasti.

3. Leikkausten inhimilliset seuraukset

Kommentoijat nostivat esiin hallituksen sosiaalipolitiikan vaikutuksia konkreettisin esimerkein:

"Noin 30 000 lasta syösty köyhyyteen." (82 tykkäystä)

"Ruoka-avun piirissä on 200 000 ihmistä. No, hallitushan kertoo, että menkää töihin." (81 tykkäystä)

📋 Taustatiedot: Lapsiköyhyysluku on lähellä todellista: THL:n päivitettyjen laskelmien mukaan hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset sysäävät 27 000 lasta köyhyysrajan alle, ja uusimman arvion (Kansan Uutiset) mukaan luku on jopa 31 000. Leikkaukset kohdistuvat asumistukeen, työttömyysturvaan ja toimeentulotukeen. UNICEF on kritisoinut hallituksen "tietoon perustuvan päätöksenteon" ontuvan lapsiköyhyyskysymyksessä. Ruoka-avun tarve on pysynyt korkeana – pelkästään Tampereen seudulla kirjattiin lähes 180 000 noutokertaa vuonna 2025.

4. Vastaääniä ja varoituksia

Pienehkö mutta näkyvä joukko varoitti SDP:n vaalivoiton seurauksista ja puolusti hallituksen linjaa väistämättömänä:

"SDP:n vaalivoitto olisi täysi katastrofi, on kyse sitten taloudesta, työllisyydestä tai turvallisuudesta." (84 tykkäystä)

📋 Taustatiedot: Varoitus SDP:n talouspolitiikasta perustuu osin historialliseen muistiin, mutta on syytä huomata, että myös nykyinen hallitus on epäonnistunut velkaantumisen pysäyttämisessä. Valtiovarainministeriön mukaan velkasuhde pyritään vakauttamaan vasta vuosina 2026–2027, ja vuoden 2026 budjetin 8,7 miljardin alijäämä osoittaa, ettei sopeutustoimet ole riittäneet. Eduskuntavaalit pidetään 18.4.2027, joten gallupien ennustearvo on vielä rajallinen.

Kommenttikentän sävy

Keskustelun yleissävy oli voimakkaan kriittinen hallitusta kohtaan. Suosituimmat kommentit (satoja tykkäyksiä) olivat poikkeuksetta hallitusta arvostelevia. Myös median roolia kyseenalaistettiin: miksi hallitusta ei haasteta riittävästi. Tunnelma oli turhautunut ja pettynyt. Taustatiedot tukevat monelta osin kommentoijien kritiikkiä: konkurssiennätys, nouseva työttömyys, kasvava lapsiköyhyys ja jatkuva velkaantuminen ovat tilastollisia tosiasioita. Irtisanomissuojan heikennys on myös dokumentoitu fakta, vaikka perussuomalaisten rooli sen vesittämisessä on monimutkaisempi kuin kommenttien perusteella vaikuttaa.

Tunnereaktio ja faktuaalinen perusta

Tunnereaktio: Voimakkaan kriittinen — turhautuminen ja pettymys hallitukseen hallitsevat, tykkäysmäärät kertovat laajasta jaetusta tunteesta
Faktuaalinen perusta: Vahva — velkaantuminen (187,7 mrd €), työttömyyden nousu (9,7 %), konkurssiennätys (3 000+), lapsiköyhyys (27 000–31 000 lasta) ja irtisanomissuojan heikennys ovat kaikki dokumentoituja faktoja. Poikkeuksellisen hyvin perusteltu kritiikki — konkreettiset luvut toistuvat kommenteissa.

Äänten epäsuhta

Artikkelissa: Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja — mittausdatan tulkitsija
Kommenteissa: Hallituskriittiset kansalaiset (suuri enemmistö) ja hallituksen puolustajat (pieni vähemmistö)
Puuttuu: Puolueiden edustajat (miten reagoivat kannatusmuutokseen), vaalitutkijat (mitkä tekijät selittävät muutosta), talousasiantuntijat (hallituksen talouslupausten riippumaton arviointi), kansalaisjärjestöt (leikkausten kohteena olevien ääni — SOSTE, Pelastakaa Lapset)