Artikkelin analyysi

Ylen artikkeli on interaktiivinen visa, jossa lukijat pääsevät testaamaan yleissivistystään 12 ylioppilaskoekysymyksellä syksyn 2025 kokeista. Artikkeli on ajoitettu kevään 2026 ylioppilaskirjoitusten alkuun — kirjoitukset alkoivat äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeella.

Väitteiden arviointi

Artikkelin faktatiedot ovat paikkansa pitäviä. Ylioppilaskirjoitukset uudistuvat syksyllä 2029, jolloin mukaan tulevat ensimmäistä kertaa taito- ja taideaineiden kokeet kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa. Uudistus koskee syksyllä 2027 lukion aloittavia opiskelijoita. Tulokset kevään 2026 kirjoituksista tulevat toukokuun puolivälissä.

Artikkeli itsessään on kevyt viihdesisältö — se toimii lähinnä alustana interaktiiviselle visalle eikä sisällä journalistista analyysiä. Visamuoto on toimiva tapa sitouttaa lukijoita kirjoituskauden alkaessa.

Huomioita visan rakenteesta

Visa koostuu pelkästään monivalintakysymyksistä, jotka ovat ylioppilaskokeen helpoin osio. Todellisessa kokeessa valtaosa pisteistä tulee laajemmista esseevastauksista ja soveltavista tehtävistä. Visan perusteella ei siis voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä todellisesta yo-koeosaamisesta, kuten useat kommentoijatkin huomauttavat.

Kommenttikenttä

1. Puuttuvat aineet — uskonto ja äidinkieli

Huomattava osa kommentoijista kiinnittää huomiota visan ainepuutteisiin. Erityisesti uskonnon ja äidinkielen puuttuminen herättää keskustelua.

„YLE jätti jälleen kerran uskonnon (=teologia) kysymykset pois. Miksi? A) Uskontoja ei ole olemassa. B) Uskonnoilla ei ole funktiota nykymaailmassa. C) Ideologisista syistä." (50 tykkäystä)

„Äidinkielen puuttuminen kertoo valitettavan paljon sen arvostuksesta nykyään. Surullista." (31 tykkäystä)

„4/12, ylpeä ylioppilas vuodelta 2015. Eihän se tieto päässä pysy jos ei tarvitse käyttää. Uskontoon liittyvää kysymystä jäin kaipaamaan." (13 tykkäystä)

Taustatiedot: Ylioppilastutkinnossa on tällä hetkellä mahdollista kirjoittaa yli 30 eri ainetta. Pakollisena kokeena on äidinkieli ja kirjallisuus, minkä lisäksi kokelaan on valittava vähintään neljä muuta koetta. Uskonto on yksi vapaasti valittavista aineista. Kevään 2026 kirjoituksissa evankelisluterilaisen uskonnon koe järjestetään 25. maaliskuuta. Ylen visa kattoi vain osan aineista, mikä selittää puutteet.

2. Tulosten jakaminen ja nostalgia

Suuri osa kommenteista on ihmisten jakamia visatuloksia, usein yhdistettynä muistoon omista ylioppilaskirjoituksista vuosikymmenten takaa.

„En olisi ennakkoon uskonut itsestäni. Olen 1975 yo, ja silloin saanut B:n paperit, nyt E eli 10/12 tulos. Toki jo +55 vuotta elämän jatkokoulua antaa lisätietoa. Silti +70-vuotiaalta ilman Googlea ihan kelpo suoritus." (9 tykkäystä)

„10/12. Kun kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1966, olisimme nauraneet tällaisille arvaustehtäville." (5 tykkäystä)

„Sain M, en ole käynyt lukiota, joten OK pärjäsin." (6 tykkäystä)

Taustatiedot: Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja improbatur (I, hylätty). Ylioppilastutkinto siirtyi kokonaan digitaaliseen muotoon keväällä 2019. Monivalintakysymykset ovat yleistyneet digitaalisen kokeen myötä, mutta kokeen pääpaino on edelleen laajemmissa tehtävissä.

3. Vastausten oikeellisuudesta väittely

Erityisesti kemian ammoniakkisynteesikysymys ja matematiikan pyöristyssääntökysymys herättävät kiivasta keskustelua vastausten oikeellisuudesta.

„Osaako joku valistaa tuosta ammoniakkisynteesistä? Suljettuun astiaan lisättiin heliumia. Oikea vastaus oli, että ei muuta ammoniakin saantoa. Ymmärsin, että heliumin lisääminen väkisin lisää painetta, mikä taas siirtää tasapainoa oikealle." (13 tykkäystä)

„Kohdassa 4. matematiikka on pyöristyssääntöjen mukaan vain vääriä vastauksia. Tarkka arvo on 655.4096 joka pyöristyy alaspäin lukuun 655, ei ylöspäin lukuun 656." (8 tykkäystä)

Taustatiedot: Kemian kysymyksen tapauksessa kyse on Le Chatelier'n periaatteesta. Suljettuun astiaan lisätty inertti kaasu (helium) ei muuta reaktion osapaineitta vakiotilavuudessa, joten tasapaino ei siirry — ammoniakin saanto pysyy samana. Tämä on yleinen väärinkäsitys: paineen kasvu inertin kaasun lisäyksestä ei vaikuta kemialliseen tasapainoon, jos tilavuus pysyy vakiona, koska reagoivien aineiden osapaineeet eivät muutu.

4. Visan rajoitukset ja yo-kokeen luonne

Osa kommentoijista huomauttaa, ettei monivalintavisa vastaa todellista ylioppilaskoetta.

„Kannattaa katsoa Abitreenit-sivustolta, millaisia muut kuin monivalintakysymykset ovat. Monivalintakysymykset ovat kirjoitusten helpoin osio, joten niihin vastaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, miten todellisuudessa menestyisi." (33 tykkäystä)

„Sama ongelma kuin aina kokeessa: en lue kysymystä ajatuksella ja vastaan väärin, vaikka tiedän oikean vastauksen." (28 tykkäystä)

Taustatiedot: Ylioppilaskoe koostuu useista tehtävätyypeistä: monivalinta, lyhytvastaus ja laajemmat esseet tai soveltavat tehtävät. Monivalintatehtävien automaattinen pisteytys on digitaalisen kokeen etu, mutta syvällisemmän osaamisen mittaaminen tapahtuu laajemmissa tehtävissä. Todistusvalinnan pisteytys muuttui keväällä 2026, mikä on lisännyt yo-tutkinnon merkitystä korkeakoulujen opiskelijavalinnassa.

Kommenttikentän sävy: Kommenttikenttä on leikkisä ja nostalginen. Ihmiset jakavat innokkaasti tuloksiaan ja muistelevat omia kirjoituksiaan vuosikymmenien takaa. Sävyä keventää se, että monet suhtautuvat huumorilla tuloksiinsa. Vakavampia sävyjä tuovat ainepuutteista huomauttavat kommentit ja vastausten oikeellisuudesta käytävä tieteellinen väittely. Kiinnostavaa on ikäjakauma: kommentoijissa on ylioppilaskirjoitusten suorittajia 1960-luvulta 2010-luvulle saakka.